Jos itse tontti ja taloprojekti lähti liikkeelle vitsailusta, alkoi suunnitteluvaiheessa kyteä lisää vitsejä. Näistä seuraavista vitseistä syntyneistä, ehkä jopa hulluista ideoista en olekaan vielä kertonut.

Vitsi numero yksi

Harrastan sirkusta ja tarkemmin sanottuna ilma-akrobatiaa. Rakkaimpana välineenä rengastrapetsi. Myös kankailla työskentelyn haluaisin oppia paremmin. Kerran me nyt olemme rakentamassa taloa, jossa olohuoneen huonekorkeus on yli 5,5 metriä, miksei saman tien ripustaisi trapetsia katosta. Tästä vitsailin lähinnä sirkuskavereiden kanssa, kunnes huomasin jo selaavani netistä trapetsimalleja ja pian siitä oli tullut yksi kriteeri olohuoneelle. Meille olikin pitkään tulossa olohuoneeseen trapetsi. Ja ehkä kangas. Miksei joskus köysikin, jos välinettä on helppo vaihtaa kiinnikkeeseen.

Kattomateriaalin valinta sai kuitenkin miettimään tätä uudelleen. Mielessä on ollut hirsiseiniä freesaamaan valkoinen kipsilevykatto, mikä on aiheuttanut päänvaivaa sirkusteluja ajatellen. Mitä jos levykaton kitatut saumat eivät kestä trapetsilla rimpuilun aiheuttamia joustoja kattoristikoissa? Miten trapetsin saa kauniisti ”piiloon silloin kun sitä ei käytä? Minne iso turvapatja laitetaan?

On mahdollista, että näistä johtuen joudun luopumaan sirkusnäyttämöksi muunneltavasta olohuoneesta. Varasuunnitelmana on kuitenkin sijoittaa trapetsi autotalliin, sillä meille on tulossa hieman normaalia korkeampi autotalli ja vahvistukset kattoon on suunniteltu valmiiksi. Toivottavasti en raksaprojektin aikana joudu jättämään ihan kaikkia sirkustunteja väliin ja unohda koko touhua. Sormet ristiin!

Vitsi numero kaksi

Rakastan vettä ja uimista. Vesi kantaa, kätkee sisäänsä täysin oman maailman, sen äärellä hengitys tasaantuu, eikä kiireenkään keskellä purista rintaa niin paljon. Mieli lepää, kun saa suunnata katseen kauas merelle, matkan päähän, jota ei enää osaa arvioida. Jos saisin mitä vain, haluaisin pihalle (tai sisälle) oman uima-altaan. Sellaisesta on joskus taidettu vitsaillakin. No sellaista ei ole tulossa, mutta kylpyhuoneeseen haluan ehdottomasti kylpyammeen, jossa voin lillua.

Kylpyammeessa ei ole mitään uutista, niitä löytyy melko monen uuden talon kylppäristä. Sitten aloimme vitsillä heitellä, että olisipa makea pakkassäällä katsella ulkona tähtiä lämpimässä poreammeessa kylpien. Liian luksusta meille, eihän me sellaista… Varsinkaan kun sisälle on jo tulossa kylpyamme. Tämän vitsailun aikaan puolisoni kävi eräissä polttareissa, jossa pojat sauno ja pulahteli poreammeeseen puolikkaan polttaripäivän verran. Ja olihan se ollut nastaa. Mitä jos sittenkin laitettaisiin poreamme, hän alkoi heti tämän reissun jälkeen ehdotella. Ja minuthan oli niin valtavan vaikea tähän suostutella (NOT).

Terassille on nyt piirretty varaus ulkoporeammeelle, joten sähköt sitä varten ainakin vedetään valmiiksi. Ehkä tämäkin haave lopulta toteutuu.

Vitsi numero kolme

Veden ja sen tuoman äärettömyyden tunteen lisäksi rakastan luonnonvaloa ja tilan tuntua. Isot ikkunat olisivat ihanat! Mutta eihän niissä ole mitään järkeä, kun uudet tontit ovat järkiään melko pieniä ja niimpä myös naapurit tulevat olemaan melko lailla katseluetäisyydellä. Isoja ikkunoita ei meidän tapauksessa voi perustella suoraan maisemallakaan. Vaikka olemme lähellä merta, ei meiltä ole suoraa näköyhteyttä merelle muuta kuin tietystä kulmasta ja todennäköisesti vain yläkerrasta. Isot ikkunat myös tuntuvat monille varmasti akvaariolta ja päästävät lämpöä sisälle turhankin paljon.

Talomalleja katsellessamme emme kuitenkaan edes vilkaisseet niitä, missä oli pienemmät ikkunat. Päinvastoin, meitä kiehtoi mallit, joissa oli lattiasta melkein kattoon asti ulottuvat ikkunat, mieluiten monta isoa ikkunaa ja useampi päällekkäin. Ylikuumenemisongelma on ratkaistu kattolipalla, mutta aivan varmasti joudumme ottamaan isot ikkunat etenkin pihasuunnittelussa tarkasti huomioon ja valittavana on vielä millaiset suojat haluamme ikkunoihin.

Eniten minua kuitenkin huolettaa tällä hetkellä oma mielikuvitus iltapimeällä ikkunan takana hiippailevista hahmoista. Eiköhän tästäkin päästä yli. Isot ikkunat joka tapauksessa tulee, joten luonnonvaloa piisaa.

Mikä tämän jutun vitsi oli?

Ehkä tämän postauksen keskeisin vitsi tai opetus voisi olla: varo mitä toivot. Tai varo mitä haaveilet! Kun tarpeeksi haaveilee, se saattaa lopulta toteutua.

Kehotan myös miettimään, mitä itse omalta kodiltaan haluaa. Jokaisella on varmasti eri tarpeet ja eri elämäntilanteet, mutta kodin tulee ennen kaikkea olla juuri SINULLE sopiva. Ei haittaa pitää mielessä kodin muunneltavuus elämän varrella ja se mahdollisuus, ettei se ehkä ole sinun koti koko loppuelämää. You never know. Siitäkin huolimatta, suunnittele koti rohkeasti ennen kaikkea itsellesi.